Suomalaisille puutarhakaupunki-ajatus on tuttu lähinnä Tapiolasta ja ehkä jonkin verran Käpylästä. Maailman ensimmäinen puutarhakaupunki sijaitsee kuitenkin Briteissä, vajaan tunnin junamatkan päässä Lontoosta pohjoiseen. Paikan nimi on Letchworth Garden City.
Kaupungin historiaan voi tutustua First Garden City Heritage Museumissa. Kaupungin perusti vuonna 1903 First Garden City Limited -yhtiö, jonka takana oli mies nimeltä Ebenezer Howard. Howard oli jo muutama vuosi aikaisemmin vuonna 1898 julkaissut kirjan nimeltä Tomorrow: A Peaceful Path to Real Reform (julkaistu uudelleen 1902 uudella nimellä Garden Cities of Tomorrow), jossa hän esitteli ideansa puutarhakaupungeista.
Idean mukaan puutarhakaupungissa yhdistyivät kaupungin ja maaseudun parhaimmat puolet. Puutarhakaupunkien piti olla parannus viktoriaanisen ajan teollisuuden saasteiden, liikaväestön, köyhyyden ja slummiolosuhteiden riivaamista kaupungeista. Idean taustalla vaikutti myös osuustoiminta aate, sillä kaupungin toiminnasta saatavat voitot oli tarkoitus käyttää tavallisten kaupunkilaisten hyödyksi.
Syy, miksi tein retken kyseiseen paikkaan, ei kuitenkaan ollut se, että olisin mitenkään erityinen puutarhakaupunki-intoilija. Olin kiinnostunut nimenomaan yhdestä Letchworthissa sijaitsevasta rakennuksesta, joka oli myös Howardin projekti. Teen nimittäin gradua suomalaisista keskuskeittiöistä ja Howardin alkuperäiseen suunnitelmaan kuului, että puutarhakaupungin perusasumisyksikkönä olisi toiminut the Cooperative Quadrangle, jossa ylläpidolliset ja kotitaloustyöt olisi jaetty yhteisesti asukkaiden kesken. Rahoittajien painostuksesta Letchworthiin rakennettiin kuitenkin alussa perinteisempiä asumisratkaisuja, mutta vuonna 1909 Howard vihdoin aloitti yhteistoiminnallisen Homesgarthin (kuvassa) rakentamisen, jonka asuntoihin ei tullut omia keittiöitä, vaan ruoka valmistettiin keskuskeittiössä ja ruokailu tapahtui yhteisessä ruokasalissa. Talo oli suunniteltu keskiluokkaisille asukkaille ja Howard näki keksintönsä ratkaisuna niin palvelija- kuin naiskysymykseen.
Kuvassa on Homesgarth sisäpihan puolelta kuvattuna. Homesgarthin lisäksi Howard rakennutti Letchworthiin myös toisen keittiöttömän talon Meadow Way Greenin sekä toiseen, 1920-luvulla perustamaansa Welwyn Garden Cityyn Guessens Court -nimisen paikan. Minun kannalta valitettavasti talo on edelleen asumiskäytössä, joten en päässyt käymään sisätiloissa.
Letchworthissä sijaitsi turistiesitteen mukaan myös Britannian ensimmäinen liikenteenjakaja, noin vuodelta 1909. Ja täytyihän sitä sitten käydä katsomassa!
Pub lunch.
Letchworthiläiset taitavat olla aika innoissaan ensi vuoden olympialaisista?!
Kerrot tekeväsi gradua keskuskeittiöistä. Minuakin kiinnostaisi lukea aiheesta niin tieto- kuin kaunokirjallisuudesta ja nähdä suomalaisia elokuvia, joissa aihetta olisi käsitelty jollain tavalla (mahtaako sellaisia olla olemassa?) Kun gradusi on valmis, mistäköhän sen löytää luettavaksi?
Gradu on itse asiassa ehtinyt valmistua ja löytyy osoitteesta:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/32749
Itse tiedän, että keskuskeittiöistä on superlyhyt pätkä Kjell Westön “Missä kuljimme kerran”-romaanista tehdyn tv-sarjan yhden (4. ehkä?) osan alussa. Mika Waltarin romaanissa “Appelsiininsiemen” nuori pari muuttaa keskuskeittiötaloon. Myös kirjailija Tyyni Tuulio asui aikoinaan Freesenkatu 3:n keskuskeittiötalossa ja mainitsee asiasta muutaman kerran muistelmissaan “Keskipäivän maa 1916-1941″. Muita minulla ei ole tiedossa. Tietokirjoista löytyy tiedot gradustani. Eniten on kirjoittanut Kirsi Saarikangas kirjassaan “Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa”.