Nu kör vi igen!

Kuva

Toinen juontajista, Danny Saucedo tanssimassa väliaikanumerossa, jossa nähtiin myös Danny absit – uuuuh!

Uuden Musiikin Kilpailu on jo loppusuoralla, mutta katsoin sitä ekaa kertaa vasta viime viikolla. Oman Euroviisu-kauteni avasi oikeastaan siis vasta eilinen Melodifestivalenin ensimmäinen osakilpailu. 

Jälleen kerran täytyy sanoa, että kyllä ne ruotsalaiset osaavat järjestää hyvän shown – odotan toukokuisilta Euroviisuilta siis todella paljon. Ohjelma alkoi uudelleen sanoitetulla Euphoria-numerolla ja väliaikanumerotkin olivat viihdyttäviä. Aina ruotsalaisten huumori ei ole ihan iskenyt, mutta tänä vuonna etukäteen kuvattu klippikin oli hauska. Olin jo ehtinyt miettiä, että kuinkakohan paljon kilpailuun joka vuosi lähetetään ehdotuksia, joista sitten joudutaan karsitaan lopulliset 32, jotka pääsevät esiintymään yleisölle. Vastaus on yli 3000, joista yhtä hylättyä esiteltiin väliaikaklipissä. Megahell osoittautui alkumetreillä fiktiiviseksi, mutta heidän hard rock på ukulele -tyylinsä todennäköisesti kuvastaa sitä, minkälaista p*sk** kilpailuun varmasti joka vuosi lähetetään. 

David Lindgren, ensimmäinen jatkoon menijä, oli mukana myös viime vuonna kappaleella Shout It OUt, josta pidin kovasti. Nyt fiilis oli jälleen korkealla, mutta kappale, Skyline, ei minusta ollut yhtä hyvä kuin viime vuonna. David selkeästi täyttää tanssimeiningillään sen paikan, joka aikaisemmin kuului Eric Saadelle ja Dannylle, niin paljon paketit muistuttavat toisiaan. 

Kuva

David Lindgren ja Skyline.

Toinen finaaliin suoraan menneistä, Yohio, ei kappaleensa puolesta vakuuttanut minua, mutta jatkoon meneminen ei yllättänyt, sillä arvasin heti, että tällä animehenkisellä androgyynillä varmasti on iso fan base jo ennestään. Biisi oli peruskaavalla rakennettu rock+pop-kappale, joka kuulosti siltä, että olen kuullut sen jo miljoona kertaa ja joka olisi ihan hyvin voinut olla myös Suomen karsinnassa ja todennäköisesti tulee olemaan itse Euroviisuissa – jos ei Ruotsin edustajan niin jonkun muun maan.

Kuva

Yohio ja Heartbreak Hotel

Andra chanseniin pääsivät rock/country-henkinen naistrio Cookies N Beans sekä Eric Gadd, joka selkeästi puhutteli ruotsalaisten sielunmaisemaa, mutta ei minua. Pudonneista täytyy mainita ensinnäkin Anna Järvinen, jonka hänen suomalaiselle mummolleen omistettu kappale Porslin oli todella kaunis ja herkkä. Se, että Anna ei päässyt jatkoon, kuvastaa mielestäni sitä, että Euroviisuilla ei (useimmiten) ole tekemistä sen kanssa, mikä on hyvää musiikkia laajemmin, vaan hyvä euroviisukappale määritellään eri tavalla. Olisin mielelläni nähnyt myös Mary N’diayen jatkossa, sillä hänen afrikkalaisia rytmejä sisältänyt kappaleensa Gosa houkutteli tanssimaan ja oli tässä joukossa erilainen. Se toi mieleen Norjan edustajan vuodelta 2011, Stella Mwangin, jonka happale Haba Haba tosin jäi semiin.

Kuva

Cookies N Beans ja Burning Flags.

Muita huomioita:

– Lenan (Philipsson) asu väliaikanumerossa oli järkyttävä

– The saxophone was back! Se ei kuitenkaan auttanut Michael Feineria ja Caisaa pääsemään  jatkoon

– Pisteet Danny Saucedolle, joka ensin hävisi kaksi vuotta sitten Eric Saadelle ja sitten viime vuonna Loreenille, siitä, että vitsaili itseironisesti kakkoseksi jäämisestä

Kuvat: svt.se

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s