Alkutaival

Talta sivulta loytyvat aikasemmat eli edellisen blogin kirjoitukseni syyskuun lopusta marraskuun puolivaliin.

Stressinhallintaa/17.11.2009

Photo 1

Minun oli pakko näyttää teille kuva postikortista, jonka löysin täältä paperikaupasta sillä, mikä sopisi paremmin minulle motoksi kuin kortin teksti. Minähän leivon, neulon ja siivoan, kun olen stressaantunut. Pahimmissa tapauksessa tämä tapahtuu keskellä yötä: kerran nousin jopa sängystä ylös silittämään, kun en saanut unta. Tämä saattaa kuulostaa täysin hullulta, mutta on oikeastaan aika yksinkertaista, miten leipominen tai siivoaminen onnistuvat lievittämään stressiäni. Ahdistukseni nimittäin johtuu usein siitä, että minulla on liian monia asioita tehtävänä ja tuntuu, ettei aika riitä niiden kaikkien tekemiseen tai että en saa mitään aikaan. Tiskatut tiskit tai uunituore pulla ovat kuitenkin konkreettisia osoituksia siitä, että saan sentään jotain aikaan tai järjestykseen.

Olen tähän asti selvinnyt täällä ilman suurempia stressinaiheita sillä, vaikka työtä viikkotasolla onkin enemmän kuin Suomessa, mitään isompia koitoksia kuten esseitä tai tenttejä en ole vielä joutunut kohtaamaan. Viime viikkoisen reading weekinkin, jolloin ei ole opetusta, kulutin lomailemalla Tukholmassa ja Leicesterissä. Nyt syyslukukautta on enää kuukausi jäljellä, jonka aikana pitäisi kirjoittaa kolmesta viiteen esseetä riippuen siitä, kuinka monta haluan jättää joululomalle. Eli stressiä luvassa! Onpahan sitten ainakin mutusteltavaa ja siisti huone;)

Basics/17.11.2009

Täkäläisessä ruokakauppaketjussa Sainsbury’ssa suurin osa tuotteista on kaupan omaa merkkiä. Tuotevalikoimassa vallitsee kuitenkin hierarkia, jonka huipulla ovat Taste the Difference -tuotteet ja pohjalla puolestaan Sainsbury’s Basics. Basics-tuotteiden rinnalla Pirkka ja Rainbow vaikuttavat gourmet-ruualta ja Euroshopperkin melkein kalpenee. Kaiken kruunaavat etiketit, joihin tuskin on panostettu kahta sekuntia kauempaa. Tosin täytyy kyllä myöntää, että 27 pennin suklaa ei ollut hassumpaa, mutta en suosittelisi tekemään samaa virhettä kuin amerikkalainen ystäväni, joka osti Basics-sarjan espanjalaista punaviiniä. Pirkka-viiniä odotellessa voitte tutustustua kuviin lähiympäristöstäni, minun arkielämäni Basicseihin.

UCL:n päärakennus

Tässä on UCL:n päärakennus, jonka rakentaminen alkoi 1820-luvulla. Rakennuksen on suunnitellut William Wilkins, joka on suunnitellut myös Lontoossa sijaitsevan National Galleryn. Yksi suosikkipaikoistani Helsingissä ovat Tuomiokirkon portaat, joilla on kiva istua ja juoda lounaskahvia tai syödä jäätelöä. UCL:n pääkkärin portailla samasta voi nauttia pienoiskoossa ja poistumatta yliopistolta.

pihalla

Päärakennuksen sisäpiha.

ssees

Kotilaitokseni School of Slavonic and East European Studies eli SSEES. Parasta on että laitoksella on oma kirjasto, jossa on hyvät valkoimat kirjoja ja jopa hesari löytyy lehtiosastolta. Hassua on se, että kun Suomessa aina palelin kirjastossa, täällä puolestaan on todella lämmin. Koskaan ei voi olla tyytyväinen. Aleksandriaa vastaavaa ei valitettavasti löydy ja koneelle joutuu yliopistolla kiireisimpinä aikoina jonottamaan.

CIMG2483

Gordon Square, joka sijaitsee ihan SSEESin vieressä.

CIMG2487

UCLU eli UCL Union, täkäläisen ylioppilaskunnan rakennus, josta löytyy mm. kahvila, baari ja kampaamo.

CIMG2473

Kuva on otettu asuntolani läheisen Euston Roadin rasittavan isosta risteyksestä, joka minun on pakko ylittää joka kerta kun haluan yliopistolle, kauppaan tai suurin piirtein minne tahansa muualle. Kuvassa näkyy Tottenham Court Road, tuttavallisemmin TCR, jonka toisesta päästä lähtee kuuluisa ostoskatu Oxford Street.

CIMG2474

Euston Tower, toimistorakennus, joka sijaitsee jo mainitun risteyksen kulmassa. Harvoja korkeita rakennuksia lähimaastossa. Muutenkin Lontoo on hyvin matala business-aluetta Citya lukuunottamatta. Lähin ruokakauppani sijaitsee tämän tornin katutasossa.

CIMG2471

Schafer House, 168-182 Drummond Street eli asuntolani ja Lontoo-kotini. Asuntolassa asuu n. 350 ihmistä, joista suurin osa on ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja loput vaihtareita. Schafer House ei oikeastaan sijaitse kunnolla missään kaupungin osassa vaikka virallisesti on osa Camdenia. Sijainti on kuitenkin parhaita puolia, sillä esim. yliopistolla kävelee viidessä minuutissa ja Oxford Streetillekin noin vartissa. Kiskon korvesta on tultu pitkä matka.

Oma huone

Tällaiselta näyttää huoneeni asunto B23:ssa. Lakanat by IKEA. Kämpässä on yhteensä viisi asukasta, joiden kanssa jaan keittiön, vessan ja kylpyhuoneen, joten ei ole liian tungosta. Huone on yllättävän tilava, mutta turhan pimeä. Patja on kaamean huono: jouset painavat kylkiluita nukkuessa:/ En ole älyttömästi jaksanut sisustaa, kun 20 kg matkalaukussa ei hirveästi tarpeita raahata, enkä ole osannut päättää, onko vuosi liian lyhyt vai tarpeeksi pitkä aika, jotta huoneeseen panostamisessa olisi järkeä.

Guy Fawkes/5.11.2009

Jos Guy Fawkes olisi onnistunut tavoitteessaan, turisteilla olisi Lontoossa yksi nahtavyys vahemman kierrettavana. Tanaan 5.11. vietetaan Britanniassa juhlaa nimelta Guy Fawkes Night tai Bonfire Night miehen muistoksi, joka yritti vuonna 1605 rajayttaa Parlamenttitalon. Bonfire Night on yhdistelma suomalaisten juhannuksen ja uuden vuoden juhlintaa, silla perinteisiin kuuluu kokkojen polttamista ja ilotulituksia. Tana iltana ja ensi yona on siis odotettavissa pauketta ympari kaupunkia.

Big Ben

Guy Fawkes kuului ryhmaan, joka taisteli katolilaisten oikeuksien puolesta Englannissa. Ryhman suunnitelmana oli rajayttaa Parlamenttitalo, kun kuningas James I ja protestanttinen aatelisto olisivat sen sisatiloissa. Fawkes kuitenkin saatiin kiinni ennen itse rajayttamista ja suunnitelmat saatiin estettya. Fawkes maarattiin teloitettavaksi tammikuussa 1606.

Reflections/21.10.2009

Luku- ja oppimispäiväkirjoista ei näköjään pääse eroon, vaikka vaihtaisi maata ja yliopistoa. Täällä niitä vain kutsutaan nimellä reflection sheet. Politics and Society of central and eastern Europe –kurssillani minun pitää joka viikko kirjoittaa kahden tekstin pohjalta sivun mittainen pruju lukemastani kriittisellä otteella – kuulostaako tutulta? Pohjimmiltaan tehtävänannon tarkoitus on taata, että opiskelijat valmistautuvat seminaareihin sillä, vaikkei kirjoitelmia arvostella, tekemättä jättäminen evää pääsyn seminaarikertaan (ja poissaolot, johtavat kurssin repuuttamiseen).

Eilen  saapumisestani saarivaltioon tuli kuluneeksi tasan neljä viikkoa, joten voisi olla aika sotien välisen ajan Puolan tilanteen pohtimisen lisäksi myös henkilökohtaiseen reflektointiin. Kuukauden sijasta tuntuu kuin olisin ollut täällä paljon kauemmin. Suomi tuntuu tällä hetkellä hyvin kaukaiselta: paikalta, joka sijaitsee toisessa universumissa. Muutenkin elän laiskuudestani johtuen aikamoisessa uutispimennossa: ainut asia, mitä tiedän ”maailman” viime aikaisista tapahtumista uutisotsikkoja enemmän on Boyzone-poikabändin jäsenen Stephen Gatelyn kuolema…  Loppujen lopuksi elämä täällä on kuitenkin hyvin samanlaista kuin Suomessa. Arjen samanlaisuus on viime päivinä iskenyt päälle. Jos määriteltäisiin uuteen maahan asettautumisen vaiheita, tätä kutsuttaisiin varmasti alussa vallinneen kuherruskuukauden, jolloin kaikki on uutta js siten jännittävää sekä eksoottista, päättymiseksi. Kurssikirjojen lukemisen aloittaminen on vähintään yhtä vaikeaa täällä kuin Valtsikan kirjastossa. Tottakai Lontoo on ihan eri asia kuin Helsinki, mutta helposti päivä menee yliopistolla ja kotona (kyllä, voin kutsua asuntolahuonettani jo melkein kodiksi:). Suurin osa ajasta on mennyt pyöriessä lähialueilla; Lontoon laajempi hahmottaminen, jos se edes on vuodessa mahdollista, on vielä alkutekijöissään. Mutta toivottavasti pääsen teille ajan kuluessa raportoimaan tutkimusretkistä eri alueille.

Tarkoitus ei kuitenkaan ollut kuulostaa negatiiviselta, sillä kaikki on sujunut pankkitilin perustamista (ja oman huoneen nettiä) lukuunottamatta hyvin. Mitään älyttömän suuria yllätyksiä ei ole koulun, kulttuurin tai muun suhteen tullut vielä vastaan. Hämmentävintä on etukäteisvaroituksista huolimatta ehkä ollut muiden opiskelijoiden nuoruus. Asun rapussa, jossa lähes kaikki muut asukkaat vaihtareita lukuunottamatta ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita eli 18-19-vuotiaita, sillä harva britti pitää välivuoden saati useita. Fuksirientoja on siis ollut tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Minä olen pääosin tyytynyt tylsänä seuraamaan uutuuden viehätyksen aiheuttaamaa innostusta ja (teini)draamaa sivusta. Meno on kieltämättä ollut välillä pelottavankin hurjaa: ensimmäisissä fuksibileissä yksi poika kuoli sydänkohtaukseen ja toisella kertaa yksi tyttö joutui melkein date-rapen uhriksi.

Parasta tähän mennessä on ollut opetuksen laatu sekä tutustuminen mukaviin ihmisiin, mutta niistä lisää myöhemmin.

Odotuksia/26.9.2009

1. Kaveleminen

Suomessa minua harmittaa Espoossa asumisessa erityisesti se, etta johonkin paastakseen on pakko hypata joko junaan tai bussiin. Minusta olisi ihana asua niin lahella keskustaa, etta voisin kavella lahes kaikkialle. Siksi iloitsenkin siita, etta asunto taalla Lontoossa sijaitsee viiden minuutin kavelymatkan paassa yliopistolta, eika esimerkiksi keskeisimmalle ostoskadulle Oxford Streetille kesta kuin noin 15 minuuttia. Joten vakaa aikomukseni on kavella mahdollisimman paljon. Ruuhka-aikaan se vaikuttaisi myos olevan nopein tapa liikkua.

2. Syksy

Voisin melkein sanoa, etta syksy on suosikkivuodenaikani. Silloin ei ole liian kylma eika liian kuuma. Parhaimpina paivina on ihanan kirpakka ja raikas  ilma. Syksylla voi myos kayttaa kivoimpia vaatteita palelematta. Kerrospukeutuminen! Ja Lontoossahan syksyinen ilma kestaa, toivottavasti, Suomea kauemmin. Joku ehka sanoisi jopa, etta taalla on suurimman osan suodesta syksy, kun sataa ja lampotila ei usein huippulukemiin nouse tai laske.

3. Coldplay

En suhtaudu musiikkiin tai tiettyihin bandeihin mitenkaan erityisen fanaattisesti. Coldplay on yksi niita harvoja yhtyeita, joiden levyja kuuntelen viela vuosienkin jalkeen yhta aktiivisesti kuin alussa. Olinkin siis paattanyt, etta nyt kun muutan Lontooseen, menen vihdoin katsomaan Coldplayta maksoi mita maksoi.

Pari paivaa ennen lahtoani selailin netissa keikkatietoja ja kavikin ilmi, etta Coldplaylla oli saapumistani edeltavana viikonloppuna kaksi keikkaa Lontoossa, minka jalkeen he lahtivat Amerikkaan ja Aasiaan keikkailemaan. Se siita sitten! Ei voi olla nain huono tuuri:(

4. Jalkapallo

Kylla, mina pidan jalkapallosta ja jopa seuraan sita (tosin nykyisin aika harvoin). Italian jalkeen Englanti on suosikkini MM- ja EM-kisoissa ja seuratasolla kannustan brittijoukkueita mestareiden liigassa. Tavoitteeni onkin tulevan talven aikana kayda katsomassa vahintaan yhta lontoolaisen seuran, todennakoisesti Chelsean,  ottelua. Olin seuraamassa jalkapallo-ottelua paikan paalla ensimmaista kertaa viime syksyn Suomi-Saksa -ottelussa ja hammastyin, miten mahtava tunnelma siella oli ja kuinka paljon mielenkiintoisempaa ottelua oli seurata kotisohvan sijaan katsomon penkilta. Tunnelma tulee taalla varmasti olemaan viela mahtavampi.

5. Sitruunajogurtti

Mielestani suurin vaaryys Suomessa on se, ettei meilta saa kaupasta sitruunajogurttia. Valiolla oli muutava vuosi sitten vuodenaikamakuna Sitruuna-Lime, mutta se valikoimissa vain hetken aikaa. Kesalla huomasin hammastykseni, etta Tukholmassa myytiin Valion valmistamaa sitruunajogurttia! Ajatteleeko Valio, etta suomalaiset ovat jo tarpeeksi hapannaamoja, ettei heille ole syyta tarjota sitruunajogurttia?!

Joka tapauksessa toivon loytavani sitruunajogurttia taalta saarivaltiosta. Tilanne ei tosin nayta kovin lupaavalta ensimmaisten kauppareissujeni perusteella:/

Me and London go way back/26.9.2009

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun asun Lontoossa. Asuimme perheeni kanssa taalla äidin töiden takia kevään 1998. Itse oli 11-vuotias, ala-asteen viidennellä luokalla. Asuntomme sijatsi idässä, Greenwichistä pohjoiseen Thamesin toiselle puolelle. Emme menneet veljeni kanssa paikalliseen kouluun, vaan opiskelimme kotona. Se kevät opetti, kuinka suurin osa ajasta koulussa menee sosiaaliseen toimintaan ja kuinka vähän itse asioiden oppimiseen. 11-vuotiaana en ollut ihan älyttömän innoissani siitä, että jouduin puoleksi vuodeksi pois koulusta ja kavereideni luota, ja kevään lähestyessä loppua laskin päiviä kotiinpalaamiseen.

Parhaiten muistan Lontoon museot ja muut nähtävyydet sekä puistot. Tiistaisin ja torstaisin aidillani oli tapana vieda minut ja veljeni kouluhommien jalkeen kaupungille tutustumaan eri paikkoihin. Odotan jannityksella, mita mielta nyt tulen olemaan Greenwichista, Kew Gardensista tai lukuisista museoista.

Tästä se alkaa…/22.9.2009

Ensimmäinen askel on nyt otettu ja blogi perustettu, kuten lupasin ennen kaikkea itselleni. Yritän esitetyistä epäilyksistä huolimatta jaksaa kirjoittaa tänne koko vuoden, mutta katsotaan, miten käy. Mitään linjavetoa sisällön suhteen en rupea vetämään, mutta tekstit tuskin ovat yhtä antropologisen syväluotaavia kuin erään Lontoo-kollegani;) Enjoy!

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliin: Alkutaival

  1. Paluuviite: Goodbye, farewell | HEL-LON

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s